Unto Parvilahden elämänlanka oli katkeamassa moneen kertaan ja monessa ilmansuunnassa. Punikin pojan lapsuutta kehysti veljessodan kauheudet ja puute. Nälkä istui työläisperheen ruokapöydässä vakiovieraana.1930-luvulla Parvilahdesta kasvoi kansallissosialisti ja Hitlerin Kolmannen valtakunnan ihailija. Samaan aikaan Etsivä keskuspoliisi epäili häntä neuvostovakoilijaksi. Talvisota meni siivillä ilmavalokuvaajana Suomenlahdella. Välirauhan aikana Parvilahti ilmoittautui vapaaehtoisena SS-miehenä asepalvelukseen natsi-Saksaan ja myöhemmin sotimaan itärintamalle, haavoittui ja pestattiin suomalaisten SS-miesten yhdystoimiston päälliköksi Berliiniin. Nyt häntä epäiltiin Gestapon vakoojaksi.Epäilyt veivät hänet turvasäilöön Katajanokan vankilaan. Sieltä hänet pakotettiin lähtemään ilman oikeudenkäyntiä ja syytettä lennolle Moskovaan. Sieltä ihmisryöstö jatkui vankileirien saaristoon Siperian jäätyneeseen helvettiin kymmeneksi vuodeksi pakkotyöleireille.Vapauduttuaan isänmaahansa Parvilahti kirjoitti kokemuksistaan menestyskirjan, josta maine ja pankkitili kasvoivat, palkkiona presidentti Kekkosen viha. Valtioltakin tuli miljoonakorvaus Stalinille menetetyistä vuosista ja päälle presidentti Putinilta maineen ja kunnian palautus vuonna 2001.