Carl von Clausewitz kehitti sotilaalliset ajattelun uudelle, kokonaistavoitteen hallitsemalle tasolle; sodankäynnin osat oli järjestettävä palvelemaan vihollisen tahdon murtamista. Hän oli palvellut vuosina 1812-1814 Venäjän armeijassa ja saattoi käyttää kirjoittaessaan kokemuksiaan Napoleonin armeijaa vastaan käydystä suuresta sodasta. Hän eli aikana, jona sodankäynti koki suuren muutoksen: otettiin käyttöön suuret asevelvollisuusarmeijat, kehitettiin tykistön käyttöä ja jalkaväen liikettä.