Kaukana ja kotona -teos käsittelee kolmea Suomen identiteettihistorian aspektia. Matti Klinge kuvaa niitä aikakauden mullistavia mutoksia, jotka johtivat kansalliseen tietoisuuteen ja poliittiseen eksistenssiin. Aatehistoriallisesti selitetään minkö vuoksi kulttuurisuomalaisuudesta ja monarkismista tuli poliittisesti niin hedelmällisiä. Voidaan väittää, että suomesta tuli venäläisenä suuriruhtinaskuntana 1809-1917 joksikin aikaa tieteen ja taiteen “suurvalta”.
Ohitsemme kulkee suomalaisia kuvernöörejä Alaskassa, tutkimusmatkailijoita Siperiassa, siirtolaisia Etelä-Amerikassa, seikkailijoita ja kulttuurin välittäjiä kaikissa ilmansuunnissa. Lukija ei tutustu vain niihin suomalaisiin, jotka pääsivät Venäjän valtakunnaneliittin jäseniksi, vaan myös niihin, jotka raivasivat itselleen paikan Euroopan taide- ja musiikkieliitin joukossa.
Kotona kasvoi samaan aikaan porvarillinen kulttuuri ja elämäntapa, usein naisten kannattamana.
Luvut, jotka tässä ojennetaan lukijan käteen, on kirjoitettu Keisarin Suomi -teoksen yhteydessä. Mainittu teos etenee lähinnä kronologisesti, kun taas Kaukana ja kotona pyrkii systemaattisesti kuvaamaan eräitä saman aikakauden olennaisia elämänaluerita. Teokset ovat niin ollen rinnakkaisia ja muodostavan yhdessä kokonaisuuden, mutta ne voidaan myös lukea erillisinä kirjoina.
Kansipaperin selkämyksen kulmassa n. 5 cm repeämä.